Seinällä elely
Jumarointi
Haulaus
Vaikeusasteet
Seinällä eläminen on ehkäpä se hienoin osa bigwall-kiipeilyä. Sehän juuri erottaa bigwall-kiipeilyn muista kiipeilyn lajeista. Herääminen auringonnousuun, kun alapuolella on 800m ilmaan on yksinkertaisesti siistiä. Monet arkipäiväiset asiat, kuten ruoan laittaminen, nukkuminen ja esimerkiksi vessakäynnit muuttuvat pystysuoralla seinällä vähintäänkin mielenkiintoisiksi.
Kun on tarkoitus kiivetä useita päiviä, tulee juomiseen, syömiseen, lämpimänä pysymiseen ja nukkumiseen kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli yksikin yksikin näistä ns. perustarpeista jää huomioimatta, muuttuu kiipeily erittäin vaikeaksi.
Tärkein näistä on juominen, eli nestetasapaino. Jo muutaman prosentin vaje aiheuttaa huomattavan tilan heikentymisen, eikä kiipeilystä tahdo tulla enää mitään. Ihminen juo päivässä keskimäärin 2-5 litraa vettä, lämpötilasta ja rasituksesta riippuen. Pelkkää vettä ei kannata juoda, vaan lisätä mukaan gatoradea tai jotain vastaavaa. Neste kannattaa säilöä 3-4 litran pulloihin ja laittaa sian pohjalle, ympärille makuualustan patja.(ei mene heti rikki kun sika hakkaa kalliota vasten)
Syömiseen kannattaa myös uhrata muutama ajatus. Ravinnon pitäisi olla mahdollisimman energiapitoista, kevyttä (=ei painavaa) ja maistuvaa. Monet valittavat ettei seinällä oikein ruoka maita, joten ota sellaista ruokaa mukaan mikä maistuu. Tässä eräs päivämeny parin vuoden takaa: Aamulla leipää ja pähkinävoita, päivän aikana neljä powerbaaria per nuppi ja illalla raviolia tai vastaavaa mössöä suoraan tölkistä. Jälkkäriksi hedelmäsalaattia tölkistä. Nyt lisäisin listaan vielä karkkeja ja energiageelejä päivälle, ja ehkäpä kuivattuja hedelmiä. Sellaista mitä on helppo vetää samalla kuin varmistaa. Yksi vaihtoehto on ottaa mukaan kaasukeitin (tuunaa siitä roikkuva) ja keitellä illalla kunnon lämmin ruoka. Bensakeittimen käyttö on hieman hasardia portaledgessä, joten mikäli vain lämpötilat antaa periksi, kannattaa ennemmin käyttää kaasukeitintä. (Jetboil toimii nätisti ledgessä ja ainakin vielä -5-10 asteen pakkasessa.) Kesällä keittimen käyttö ei ole mitenkään pakollista, mutta talvella keitintä tarvitsee juomaveden sulattamiseen seka ruoan valmistukseen.
Lämpimänä pysymiseen pätee samat lait kun normaalikiipeilyssä tai retkeilyssä. Tarpeeksi lämmintä ja tarpeeksi vaihtovaatteita. Tarpeeksi lämmin makuupussi on myös tärkeä. Sekin on hyvä muistaa että bigwall-kiipeilyssä suuri osa ajasta on vaan paikallaan ihmettelyä. Monet vaikeat tekniset köydenpituudet saattavat kestää tunteja, eikä valjaissa roikkuvan varmistajan ole kovin helppoa jumpata kroppaa lämpimäksi. Talvisessa bigwall-kiipeilyssä kannattaa ottaa mukaan riittävä määrä vaihtohanskoja ja sukkia. Ne ei siellä siassa paljoa paina, mutta jeesaa aamulla kummasti. Hyvä kikka on laittaa yöksi sukkien alle (jalkapohjaa vasten) kemialliset kädenlämmittimet.
Nukkuminen isolla seinällä tapahtuu joko kalliolla olevilla hyllyillä, tai portaledgessä. Portaledge on alumiiniputkista ja kestävästä kankaasta kasattava "teltta", jonka voi laittaa roikkumaan ankkuripisteeseen. Vaikka portaledge painaakin 10 kg, tarjoaa se mukavuuden lisäksi turvaa. Mikäli keli huononee, hyllyt ovat täynnä muita kiipeilijöitä, tai hitauden johdosto joudutaan yöpymään ennakoitua aikaisemmin, voidaan käydä nukkumaan käytännössä lähes mihin tahansa. Portaledgen päälle voi myös virittää sateen kestävän telttakankaan, jota kutsutaan nimellä fly. Portaledgeen kannattaa ottaa mukaan makuupussin lisäksi kunnollinen makuualusta. Mikäli sääolot ovat erittäin huonot, kannattaa lisäksi ottaa vielä bivipussi, joka nostaa hieman lämpötilaa ja suojaa kosteudelta.
Kusipullo on lähestulkoon pakollinen varuste kylmissä olosuhteissa. Näin ei tarvitse poistua ollenkaan makuupussista. Kakkosluokan tarpeita varten kuljetetaan mukana biopusseja, jotka voidaan käytön jälkeen iskeä ns. shit tubeen. Eli pieneen tynnyriin tai putkiloon joka on ilmatiivis.
Eetu kasailemassa portaledgeä
Valmis!
Lumi- tai vesisateessa kannattaa virittää fly suojaksi
